Vaatimukset tiukentuvat ja tavoitetasot nousevat. Parhaimmillaan aurinkosuojaus vähentää talotekniikan tarvetta.
Vielä pari vuotta sitten huomio rakentamisen ympäristökysymyksissä keskittyi lähes täysin energiatehokkuuden maksimointiin. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa.
”Nyt huomio kiinnittyy yhä useammin energiatehokkuuden lisäksi myös hiilijalanjäljen minimoimiseen, ja näiden saavuttamisessa yksi tärkeä tekijä on aurinkosuojaus”, sanoo Sitowisen projektipäällikkö ja tiiminvetäjä Nicholas Stewart.
Hänen päivittäinen työnsä liittyy muun muassa toimistojen, asuinkerrostalojen, sairaaloiden ja koulujen energiatehokkuuden, sisäilma-asioiden sekä hiilijalanjälkeen liittyvien kysymysten pohtimiseen ja ratkaisemiseen.
Viisihenkisen tiimin esimiehenä ja asiantuntijaroolissa toimivan Stewartin kiinnostus rakennusten energiatehokkuuden tutkimiseen heräsi hänen tehdessään diplomityötään ympäristötekniiikan laitoksella Oulun yliopistossa.
Valmistuttuaan Stewart hakeutui töihin energiasuunnittelun pariin rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo Sitowiseen.
“Aurinkosuojauksella voidaan parhaimmillaan minimoida talotekniikan tarvetta.”
Rakennushankkeiden tilaajat osaavat nykyisin vaatia aurinkosuojausta, ja suuressa osassa Stewartin suunnittelemista hankkeista onkin etukäteen määritetty tietty sisäilman laadun tavoitetaso, joka aurinkosuojauksella halutaan saavuttaa.
”Aurinkosuojausta ajatellaan monesti visuaalisuuden näkökulmasta ja suositaan tuttuja ja turvallisia ratkaisuja, mutta itse ongelmat ratkaistaan talotekniikalla”, sanoo Stewart.
Suomessa rakennuksen ja tilojen ehdoton minimitaso on, että niissä on terveellistä oleskella, työskennellä ja elää. Stewartin mukaan tavoitteet ovat käytännössä yleensä kuitenkin paljon korkeammalla, esimerkiksi siinä, etteivät tilan käyttäjät kesälläkään koe liiallista kuuman tunnetta, tai että sisäilma on aina erityisen hyvälaatuista.
“Käytännössä lopputulos on aurinkosuojauksen ja tietyn talotekniikan yhdistelmä. Asiakkaalle esitetään aurinkosuojauksella saavutettava taso ja konkreettiset tavat miten siihen päästään mahdollisimman järkevillä ratkaisuilla”, Stewart kertoo.
Hänen mielestään olemassa voisi olla enemmän tietoa siitä, millaisia aurinkosuojausratkaisuja on ylipäätään olemassa.
“Yleensä mennään sillä mitä ollaan aina käytetty, eli sälekaihtimia ja verhoja, vaikka aurinkosuojaus voi olla paljon muutakin.”
“Aurinkosuojaus tulee yleensä hieman nurinkurisesti esiin silloin, kun hankkeen edetessä törmätään johonkin ongelmaan.”
Stewartin mielestä rakennushankkeiden pääsuunnittelijalla voi olla suuri vaikutus siihen, mitä eri aurinkosuojausmahdollisuuksia voidaan harkita tai ottaa käyttöön.
”Arkkitehti voi esimerkiksi haluta tiloihin verhot ja toisaalta hankkeessa ei haluta investoida jäähdytykseen. Mutta tällöin tilasta tulee kesäisin liian kuuma ja tietyt asetetut tavoitteet eivät täyty”, Stewart kertoo.
Jos hankkeen suunnittelija pääsee mukaan alusta lähtien, aurinkosuojauksella voi olla suurempi ja kokonaisvaltaisempi rooli.
“Vaaditaan yleistä näkemystä siitä, minkälaisia aurinkosuojaukseen liittyviä ratkaisuja on tarjolla, mitä käyttökokemuksia niistä on aiemmin saatu, miltä ne näyttävät visuaalisesti ja mitä tuotteita markkinoilla ylipäätään on”, Stewart kertoo.
Näin asiakkaalle voidaan esitellä kokonaisvaltaisempia aurinkosuojauksen hyötyjä korostavia perusteluja.
“Energiatehokkaan kokonaisuuden hahmottaminen vaatii usean eri osapuolen tehokasta kommunikaatiota.”
Esimerkiksi lvi-suunnittelijan on Stewartin mukaan pystyttävä kuvailemaan selkeästi asiakkaalle mitä haittoja ja kustannuksia voi syntyä, mikäli tilaan ei suunnitella aurinkosuojausta.
Stewart kertoo esimerkin eräästä hankkeestaan:
”Toimistorakennukseen rakennettiin aulaksi korkea atrium-tila. Tilassa oli todella suurikokoinen ja korkea lasiseinä, josta aurinko paistoi sisälle.”
“Koska aulatilan kesäaikainen aurinkokuorma oli erittäin suuri, ongelma oli erittäin kallis ja haastava ratkaistavaksi pelkällä talotekniikalla. Lopulta tilan osalta päädyttiin tavanomaista laadukkaampaan aurinkosuojaukseen.”
Stewartin mukaan rakennushankkeista pitäisi varata enemmän resursseja hyötyanalyysin tekemiseen eri sisäilmatavoitteet täyttäville suunnitteluvaihtoehdoille.
”Ylipäätään olisi hyvä olla olemassa enemmän case-esimerkkejä. Esimerkiksi siitä, mitä koulun tai toimistorakennuksen tietyn tavoitetason saavuttaminen eri aurinkosuojaratkaisuilla maksaa ja millaiset kustannukset ovat, jos ratkaisut tehdään talotekniikka edellä”, hän kertoo.
“Pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, mitä muita ei-mitattavia hyötyjä tilan muokkaamisesta aurinkosuojauksella voidaan saada, esimerkiksi käyttäjäviihtyvyyden osalta!”
Aurinkosuojauksen hyöty ymmärretään yleisellä tasolla, mutta lisää ymmärrystä tarvitaan. Muun muassa siitä miten isot aurinkokuormamäärät vaikuttava eri tiloihin eri tilanteissa, tai minkälaisia tiloja kannattaa suunnitella ikkunapinta-alojen puolesta ja miten paljon niihin tarvitaan aurinkosuojausta.
“Mitä enemmän tietoa ja kokemuksia on tarjolla, sitä enemmän syntyy keskustelua aurinkosuojauksen hyödyistä ja hyödyllisyydestä”, Stewart sanoo.
Aurinkosuojauksen tulevaisuus on erittäin valoisa
“Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat vuosi vuodelta. Kuntien ja kaupunkien, Suomen valtion ja EU:n asettamat tavoitteet hiilineutraaliuden tavoitteluun sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen kannustavat rakennushankkeiden tilaajia ja jopa kuluttajia ottamaan ympäristöystävällisemmät sekä kestävää kehitystä tukevat ratkaisut huomioon”, Stewart kertoo.
”Jopa sijoittajat ovat havainneet ympäristöarvoista saatavat hyödyt!”
Ensisijaisesti rakennusten tiloja ja olosuhteita tulisi hänen mukaansa hallita passiivisin keinoin, eli esimerkiksi juuri aurinkosuojauksen avulla. Vasta sen jälkeen ryhdytään aktiivisiin eli taloteknisiin ratkaisuihin.
”Periaatteenamme on, että asiakkaalle ehdotetaan aina ensin hyvää aurinkosuojaratkaisua ennen lisäpanostamista talotekniikkaan. Sen avulla on mahdollista säästää energiakuluissa, tarvitaan ylipäätään vähemmän laitteita sekä luodaan hankkeille pienemmät kulut. Eli kaikki on puhdasta säästöä”, Stewart kertoo.
Stewart ei puhu lämpimikseen korostaessaan aurinkosuojauksen riittävän aikaisen suunnittelun puolesta, vaan myös toteuttaa teesiään käytännössä. Artic Storella onkin tästä kokemusta hänen ja Sitowisen kanssa projektissa, jossa tutkitaan erään suuren Suomalaisen kaupungin toimeksiannosta eri rakennusautomaatioteknologioiden vaikutusta rakennusten energiankulutukseen.
Aurinkosuojauksen avulla kohti miellyttävämpiä tiloja ja parempaa maailmaa
Tehokkaasti toimiva ja erityisesti dynaaminen, sääolosuhteisiin mukautuva aurinkosuojaus voi mahdollistaa rakennuksessa isompia ikkunoita ja paljon enemmän luonnonvalolla valaistua pinta-alaa sekä tiettyä luonnonvalotasoa, joka tuottaa parempaa visuaalista viihtyvyyttä tilojen käyttäjille.
Stewartin mukaan asennemuutos energiatehokkaan rakentamisen yhteydessä ilmenee erityisesti tavoitetasojen nousussa.
Uusien innovaatioiden kehittäminen sekä aurinkosuojauksen kaltaisten teknologioiden käyttöönotto vaativat jatkuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä sekä alati uusien ratkaisujen etsimistä.
“On positiivista nähdä, että tietynlainen muutos on jo tapahtunut, ja että energiatehokkaammat ja ympäristöystävälliset tavoitetasot nousevat jatkuvasti.”
”Vanhat hyväksi todetut ratkaisut vievät rakentamisessa tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten joudutaan etsimään vielä parempia ratkaisuja. Nousevat tavoitetasot ovat todella hyvä eteenpäin ajava voima”, hän summaa.
Sitowise: https://www.sitowise.com/fi
Aurinkosuojaus kannattaa ottaa huomioon jo rakennuksen valaistusta ja energiatehokkuutta suunnitellessa. Tutustu projektimyyntiimme ja ota yhteyttä!