“Aurinkosuojaus on keskeinen asia jäähdytyksen suunnittelussa”

Rakennusten sisäilmaan ja energiatehokkuuteen kiinnitetään yhä tarkempaa huomiota tämän päivän suomalaisessa rakentamisessa. Merkittävimpiä tekijöitä tässä kehityksessä ovat olleet rakennusmääräysten kehittyminen, alan tutkimus sekä koulutus.

Niistä puhuttaessa esiin nousee Jorma Säterin nimi. 30-vuotisen uransa ajan hän on työskennellyt tiiviisti sisäilmaan liittyvien kysymysten parissa VTT:n tutkijana, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtajana ja viimeiset 13 vuotta kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, vastaten käytännössä tulevien rakennusinsinöörien ja arkkitehtien koulutuksesta.

Sisäilmayhdistyksessä Säteri oli parikymmenvuotisen toiminnanjohtajakautensa aikana mukana kehittämässä muun muassa sisäilmaston tavoitearvoja ja luokitusta.

– Sisäilmaan ja lämpötilaan liittyvät asiat ovat vahvasti esillä talotekniikan insinöörien koulutuksessa. Ja ylemmässä amk-tutkinnossa esimerkiksi uusiutuvien energioiden hyödyntämistä syvennetään entisestään, Säteri sanoo.

– Ja nämä asiat ovat mukana myös arkkitehti- ja rakennusinsinööri-koulutuksessa, toki eivät ihan samalla syvyydellä.

Aurinkosuojauksen merkitys kasvanut

Sisäilmaongelmat ovat olleet otsikoissa parinkymmenen vuoden ajan. Säterin ja kumppaneiden työ alkaa kuitenkin kantaa hedelmää, ja tutkimuksen tukema rakennusmääräysten kehityäminen näkyy tämän päivän rakennussuunnittelussa.

– Tähän vaikuttamisessa nimenomaan alan säädökset ovat iso tekijä. Ja yksi sellainen on nimenomaan sisäilmaluokitus, jota on Sisäilmayhdistyksessä tehty, Säteri sanoo.

– Nyt etenkin julkisrakentamisessa tilaajat ovat alkaneet asettaa tavoitelämpöjä rakennuksille myös kesäaikaan, josta johtuen suunnittelijat ovat joutuneet mitoittamaan tarkemmin energiantarvetta.

Rakennuttajat ja rakennusliikkeet satsaavat mieluummin aurinkosuojaukseen kuin koneelliseen jäähdytykseen.

Tässä kohtaa nousee usein esiin myös aurinkosuojauksen merkitys: esimerkiksi jäähdytystarpeen laskennassa aurinkosuojaus on yksi keskeisiä tekijöitä.

– Aurinkosuojauksen merkitys pystytään siinä vaiheessa perustelemaan. Rakennuttajat ja rakennusliikkeet satsaavat mieluummin siihen kuin koneelliseen jäähdytykseen.

Sama tie kohti parempaa rakentamiskulttuuria on käyty myös asuntorakentamisessa: rakennusmääräyksissä vaaditaan laskelmaa esimerkiksi siitä, kuinka korkeaksi lämpötila korkeimmillaan rakennuksessa nousee. Se puolestaan pakottaa ottamaan tarvittavan jäähdytysenergian tarpeen huomioon laskelmissa.

– Tämä on johtanut siihen, että myös asuntorakentamisessa on alettu kiinnittää huomiota aurinkosuojaukseen. Viime vuosien aikana esimerkiksi sälekaihtimet ovat yleistyneet ikään kuin perustason varusteina asuntoihin, Säteri arvioi.

– Ja nykyisin asukkaatkin tietävät, että korkea lämpötila ei ole laadun merkki, ja osaavat vaatia parempia olosuhteita asunnoiltaan.

Pahin alkaa olla ohi?

Sisäilmayhdistys on tehnyt ansiokasta työtä yli 20 vuotta ja saanut asioita eteenpäin. Säterin mukaan pahin alkaakin olla ohi, ja korjausvelan hoitaminen tyydyttävällä tasolla.

– Pahimmat puutteet ollaan saamassa hallintaan, Säteri sanoo

– Haasteenahan meillä on se, että maan 70-luvulta peräisin oleva suurin rakennusmassa on juuri nyt ”parhaimmassa peruskorjausiässä”, ja siihen alkaa tulla vaurioita, kun vettä pääsee vääriin paikkoihin tai LVI-järjestelmät ovat tulleet teknisen ikänsä päähän, Säteri kertaa.

– Mutta toisaalta näyttää siltä, että rakennusten omistajat ovat saaneet tilannetta kohtalaisen hyvin hallintaansa. Sanoisin, että hankalin vaihe on ohi sekä omistajien että käyttäjien osalta.

Pahnoille ei parane silti jäädä makailemaan, tekemistä riittää vielä.

– Paljon korjattavaa yhä on, mutta ne saadaan kyllä korjattua. Joku kosteusvaurio ei ole maailmanloppu, se vain pitää laittaa kuntoon!